Pohjois-Karjalassa eletään uraanikaivosuhan alla. Ranskalaiselle Arevalle, joka on globaalisti koko ydinenergiaketjussa toimiva suuryhtiö, on myönnetty valtauslupa Enon ja Kontiolahden raja-alueelle, aivan Kuusojan vedenottamon viereen. Myös muita valtaushakemuksia on Kauppa- ja teollisuusministeriön käsittelyssä ja yhtiöiden valmistelussa. Yhtiöt eivät varmasti laita rahaa valtausluvan mahdollistamiin tutkimuksiin huvikseen, vaan niiden tavoitteena on kaivoksen perustaminen. Tähän uhkaan on reagoitava heti eikä sitten kun on liian myöhäistä.
KAIVOSTOIMINTA UHKAA TYÖLLISYYTTÄ
Uraanikaivokset vaikuttavat alueen imagoon, kuten sen haluttavuuteen asuin- ja työpaikkana. Muiden alojen työpaikat, matkailu-, alkutuotanto- ja kiinteistöalat etunenässä kokisivat kuoliniskun, jos kaivos perustettaisiin. Kiinteistöjen hinnat romahtaisivat, Pohjois-Karjala matkailukohteena ei enää houkuttelisi ja meijerit, lihanjalostamot ym. eivät suostuisi ottamaan vastaan raaka-aineita kaivosta ympäröivältä alueelta. On olennaista muistaa, että jopa kaivosyhtiö Arevan edustajat ovat myöntäneet, etteivät uraanikaivosten työllistävät vaikutukset olisi merkittäviä. Se ainakin on varmaa, että nekin harvat työpaikat, jotka kaivos toisi, olisivat lyhytaikaisia. Kaivoksen ympäristö- ja terveysvaikutukset sen sijaan olisivat sekä merkittäviä että pysyviä.
SUURIA RISKEJÄ TARPEETTOMASTA TOIMINNASTA
Uraanikaivosten ympäristö- ja terveyshaitat ovat vakavat, pitkäkestoiset ja aivan eri tavalla hallitsemattomat kuin muussa kaivostoiminnassa. Pahimpina uhkina ovat pohja- ja pintavesien saastuminen ja radonkaasun leviäminen laajalle. Yhden uraanikilon louhiminen tuottaa noin tuhat kiloa radioaktiivista jäteainesta: jätekiveä, hiekkaa sekä radioaktiivista lietettä, joka syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. 85 % uraanin radioaktiivisuudesta säilyy näissä jätteissä. Jäte sisältää myös raskasmetalleja ja on näin kemiallisesti hyvin myrkyllistä.
Terveysvaikutukset eivät koske ainoastaan kaivostyöläisiä vaan myös ihmisiä, jotka asuvat kaivoksen ympärillä. Uraaninlouhinnassa vapautuvan pölyn ja jätevesien kautta myrkyllisiä aineita pääsee luontoon ja siten ihmisiin, eläimiin ja kasveihin. Radioaktiiviselle säteilylle altistumisen uraaninlouhinnan yhteydessä on todettu aiheuttavan mm. iho-, keuhko-, munuais- ja luusyöpiä sekä kromosomipoikkeamia.
Kaivosten haitat eivät rajoitu aktiiviseen louhintavaiheeseen. Jos kaivostoiminta kestää vaikkapa kymmenen vuotta, säteilevä jätekivi ja laitteisto jäävät kaivosalueelle ikuisiksi ajoiksi ja säilyvät säteilevinä satojentuhansien vuosien ajan. Vaikka jälkihoito tehtäisiin kuinka hyvin tahansa, on riskitaso radioaktiivisen ja myrkyllisen jätteen takia korkea. Tilanteessa, jossa jokin menee vikaan, vastuu jää loppujen lopuksi yhteiskunnan kannettavaksi.
URAANI ON KUNNALLISVAALIASIA
Uraanikaivosasia on tulevaisuudessa yhä enemmän kunnan asia. Tämänhetkisen tiedon mukaan uuteen kaivoslakiin tulee pykälä, joka antaa kunnalle mahdollisuuden estää uraanikaivoshankkeet veto-oikeudella. Jo nyt tulisi Joensuun kaupungin yksiselitteisesti ilmaista kielteinen kantansa uraanikaivoshankkeisiin, kuten esim. Kuopiossa, Kuusamossa ja Enossa on tehty.
YDINVOIMATEKNOLOGIA ON RISKEILLÄ LEIKKIMISTÄ
Uraani ja ydinvoima kulkevat käsi kädessä. Ydinvoiman kannattajat perustelevatkin kaivoksia sillä, että niistä saataisiin kotimaista raaka-ainetta ydinenergian tuottamiseen. Uraani suomalaisista kaivoksista tuskin kuitenkaan päätyisi suomalaisiin ydinvoimaloihin. Vähintään se kävisi ensin rikastettavana Suomen rajojen ulkopuolella. Uraanin ja ydinvoiman kanssa käsi kädessä kulkevat myös ydinaseet.
Ydinenergia on suuria riskejä jokaisessa vaiheessa sisältävä menneisyyden energiantuotantomuoto, johon ei enää tule sitoa resursseja. Ne on suunnattava energian käytön vähentämiseen ja uusiutuviin energiantuotantotapoihin. Jos resursseja edelleen sidotaan raskaaseen ydinenergiateknologiaan, niitä ei riitä tarpeeksi muuhun.
Maailman energiasta vain noin 2 % tuotetaan ydinvoimalla, eikä sillä ratkaista ilmastonmuutosta. Ratkaisu olisi energian kulutuksen vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen ja uusiutuvat energianlähteet, joita myös Joensuu voi osaltaan edistää kuntatasolla. Toimenpiteisiin on otettava konkreettisesti kantaa ilmasto-ohjelmassa.
URAANITON TULEVAISUUS
Pohjois-Karjalan mainetta ja tulevaisuutta ei tule pilata uraanikaivoksilla. Pohjois-Karjalalla on erinomaiset edellytykset bioenergiateknologian ja bioenergian tuotannon keskukseksi. Myös matkailun tulevaisuudennäkymät ovat valoisat etenkin kun junayhteydet Venäjälle ja Keski-Eurooppaan saadaan sujuvammiksi.
Jätä kommentti
Ei kommentteja.
Kommenttien RSS-syöte Paluuviitteen osoite
